|
 |
Mitä lukutaito meille merkitsee? Lukutaito on meille suomalaisille ja ylipäätään länsimaisissa hyvinvointivaltioissa eläville itsestään selvä asia. Emme edes tule ajatelleeksi koko asiaa. Lukutaidon merkitystä onkin ehkä helpompi lähestyä asettumalla hetkeksi kymmenvuotiaan etelä-afrikkalaispojan asemaan. Millaisia mahdollisuuksia lukutaito hänelle avaa? Lukutaito on tarpeen käytännön tasolla kaikenlaisissa arkipäivän askareissa kuten tienviittojen, ruokapurkkien tekstien ja lautapelien ohjeiden ymmärtämisessä. Ilman lukutaitoa afrikkalaispoika jää paitsi monista sellaisista asioista, joita hän lukutaitoisena voisi päästä kokemaan.
Lukutaidolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää lukemaansa ja erityisesti kykyä nivoa lukemansa osaksi laajempaa kokonaisuutta. Lukutaito merkitsee siis mielen avaamista uusille ajatuksille. Oppiminen ja ehkä jossain määrin luovuuskin ovat varsin rajallisia ilman riittävää lukutaitoa.
Nykynuorten elämässä media on osa arkea. Enemmän tai vähemmän mielenkiintoista tietoa tulee erilaisista lähteistä kuten televisiosta, radiosta, lehdistä ja Internetistä. Jotta nuori voisi oppia ja hän osaisi poimia valtavan informaatiotulvan keskeltä olennaisimman, täytyy hänellä olla harjaantunut medialukutaito. Kriittinen medialukutaito onkin mielestäni yksi tietoyhteiskuntakelpoisen nykykansalaisen kansalaistaidoista.
Enää ei riitä, että lapsi oppii lukemaan. Toki lukemaan opettelu yhä edelleen on perusedellytys laajempien medialukutaitojen kehittymiselle, mutta on myös hyvä tiedostaa, että lukutaidon oppiminen on vasta alku sillä haastavalla koulutiellä, jossa lapsesta kasvaa erilaisia medioita kriittisesti ja analyyttisesti lukeva nuori aikuinen.
Tavoitteena kriittinen medialukutaito
Yksinkertaisimmillaan medialukutaito on kuvan, tekstin ja äänen tulkintaa - siis "luetun ymmärtämistä". Laajemmin voidaan ajatella, että medialukutaito pitää sisällään myös kyvyn tuottaa tekstiä em. medioihin, kyvyn tulkita medioiden viestejä ja kyvyn hankkia uutta tietoa medioita monipuolisesti käyttäen. Medialukutaito on sitä parempi, mitä harjaantuneemmin henkilö kykenee tulkitsemaan tekstin, äänen ja kuvan viestejä ja toisaalta myös itse tuottamaan tekstiä, kuvaa ja ääntä. Verkkojulkaisut valtaavat alaa, niin päivittäisuutisten välittäjinä kuin oppimaterien jakelumuotonakin. Eräänä medialukutaidon muotona pidetään yleensä kykyä tuottaa itse tekstiä medioihin. Juuri tässä tapauksessa tämän merkitys korostuu. Kun opettaja tai oppilas on itse julkaissut omia aineistojaan verkossa, on hän samalla väistämättä huomannut kuinka helppoa, edullista ja nopeaa verkkojulkaiseminen on. Samalla mieleen varmasti hiipii ajatus siitä, että tämähän on jopa liian helppoa, tännehän voisi laittaa vaikka millaista soopaa… Kriittisyys verkkojulkaisuja ja samalla myös muita medioita kohtaan varmasti kasvaa omien kokemusten myötä.
Vielä kymmenkunta vuotta sitten medialukutaidot olivat laajemmin koko väestön hallinnassa. Medioina olivat tuolloin lähinnä TV, radio ja lehdet. Nyt mukaan on tullut uusia medioita kuten cd, dvd, kännykät, Internet, digi-TV ja mobiili-tv. Mediakerronnassa käytetään nykyisin aiempaa monimutkaisempia elementtejä kuten ääntä, kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja animaatioita - usein vieläpä samassa artikkelissa.
Tietotekniikan käytön lisääntyessä opetuksessa vaaditaan niin opettajilta kuin oppilailtakin uudenlaisia teknisiä valmiuksia, kykyä tuottaa tietoa ja taitoa analysoida valmiita tarjolla olevia oppimateriaaleja. Opettajan osalta medialukutaitoihin voidaan katso kuuluvaksi myös verkkopedagogiikan perusteet, sillä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä opetus vaatii osin aiemmin totutusta poikkeavan lähestymistavan koko oppimistapahtumaan. Sekä opettajan että oppilaan on muuttuneessa tilanteessa päivittäin etsittävä vastauksia seuraaviin ongelmiin: Miten erotan tärkeän tiedon vähemmän tärkeästä? Miten löydän oleellisimman tiedon valtaisasta tietomassasta? Kykenenkö muodostamaan informaatiotulvasta oman näkemykseni? Kun edellä mainittuihin kysymyksiin saadaan hyväksyttävät vastaukset, voidaan sanoa, että kyseinen henkilö on tietoyhteiskuntakelpoinen medialukutaitojen osalta. Kriittisen medialukutaidon kriteerit on täytetty ja henkilö osaa ilmaista itseään monipuolisesti eri viestimillä, hankkia tietoja eri medioiden avulla sekä eritellä ja tulkita analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia medioita.
Aivan kuten alussa mainitun pienen afrikkalaispojan tapauksessa, jää suomalainen nuori taatusti paitsi monista elämyksistä ja itsensä kehittämisen mahdollisuuksista, ellei hän ole kyennyt hankkimaan itselleen riittäviä medialukutaitoja. Tässä kohden myös meillä opettajilla lienee jonkinmoinen rooli:-)
Lisää luettavaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Medialukutaito Wikipedia - medialukutaito
http://www.mediamuffinssi.fi Mediamuffinssi on opetusministeriön käynnistämä kansallinen mediakasvatuksen hanke, joka käynnistymisen taustalla on Lapset ja media -toimintaohjelmaluonnos.
http://www.pelastakaalapset.fi/nettivihje/index.php
www.hiiripiiri.fi
http://www.yle.fi/klaffi/search.php?q=+medialukutaito YLE Klaffi - medialukutaito.
Arto Martikainen
27.10.2006
|
