|
 |
Ope.fi osaaminen kouluissa - kohti Oppilas.fi:tä
Suomalaisten opettajien tietotekniikan käyttötaitoja on yritetty kohottaa kansalliseen tietoyhteiskuntahankkeeseen liittyvän erityisen Ope.fi -ohjelman avulla. Eikä tässä ole pelkkään pyrkimykseen jäätykään, vaan sadat elleivät tuhannet lyhyemmät ja pitkäkestoiset koulutusohjelmat eri puolella Suomea ovat lisänneet suomalaisten opettajien valmiuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa työssään. Opetusministeriö on arvioinut tietoyhteiskuntaohjelman selvityksessään Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004-2006, että vuosina 2000-2003 opetushenkilöstöstä on osallistunut noin 25 000 OPE.FI I tason, 23 000 OPE.FI II tason ja 10 000 OPE.FI III tason valtion rahoittamaan koulutukseen. Vuosina 2004-2005 koulutustahti on kokemukseni mukaan entisestään kiihtynyt.
Vaikka oppia on saatu, ei Ope.fi -täydennyskoulutuksen tarve ole kuitenkaan kokonaan poistunut. Olemme tilanteessa, jossa kaikilla opettajilla tulisi ainakin juhlapuheissa jo olla tietotekniikan peruskäyttötaidot, mutta todellisuudessa ollaan vielä kaukana tästä. Oma arvioni on, että noin 80-90% opettajista voidaan todellisuudessa katsoa kuuluvan Ope.fi I -tason taitajien joukkoon. Jäljelle jäävillä opettajilla saattaa olla osaamista jollain kapealla sektorilla, mutta kokonaisuutena taitotaso ei täytä ope.fi I -tason kriteereitä.
Opettajakunta uusiutuu vauhdilla ns. suurten ikäluokkien eläköityessä lähivuosina. Uusi opettajasukupolvi on jo lähtökohtaisesti paremmin tietotekniikkaa hallitseva ja voitaisiinkin ajatella, että tulevaisuudessa ei voimavaroja tarvitse enää suunnata tietotekniikan peruskäytön koulutukseen, vaan kaikki liikenevä resurssi voidaan kohdistaa tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen hyödyntämisen koulutuksiin (Ope.fi II ja III-tasot). Perinteisessä tieto- ja viestintätekniikkakoulutuksessa on ylipäätään lähestytty asiaa hyvin teknisestä näkökulmasta. Kun alamme nyt olla tilanteessa, jossa jo lähes kaikilla opettajilla on tietotekniikan peruskäyttötaidot, voidaan asiaa lähestyä uudesta, pedagogisesti haasteellisemmasta näkökulmasta. Jo edellä mainittu Opetusministeriön mietintö linjaa myös seuraavaa: "...tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukainen käyttö oppimisessa ja opetuksessa on osa oppilaitosten arkea." Koulutuksen tarve ei siis ainakaan vähene!
Perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sekä oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen kehittämissuunnitelmassa asetetaan seuraavia tavoitteita:
1. Oppilaiden ja opettajien hyvät tieto- ja viestintätekniikkataidot vastaavat yksilön ja yhteiskunnan tarpeita. Ajatellaan, että tieto- ja viestintätekniikan taitojen osaaminen luo perustan tietoyhteiskunnan palveluiden hyödyntämiselle ja menestymiselle työelämässä.
2. Koulutuksen järjestäjät ja koulut hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa aktiivisesti omassa toiminnassaan ja toimivat yhteistyössä keskenään hyvien koulutuspalvelujen turvaamiseksi niin, että tieto- ja viestintätekniikka toimii koulutuksen tasa-arvon ja laadun kehittämisen tukena sekä osana oppimisympäristöä, opetuksen ja oppimisen tukena.
Kovia tavoitteita, tekisi mieli sanoa. Toisaalta myös ehdottoman kannatettavia.
Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004-2006 -mietinnössä todetaan, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutusta tullaan jatkamaan. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikan käyttöä integroidaan opetussuunnitelmatyötä tukevaan täydennyskoulutukseen ja oppilaitosjohdon koulutukseen, tieto- ja viestintätekniikka otetaan huomioon eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien täydennyskoulutuksessa, koulutusta ja opiskelua tukevaa avointa oppimateriaalia tuotetaan verkkoon.
Onko oppilas unohdettu?
Opettajien taitojen harjaantumisen jälkeen voidaankin sitten kiinnittää huomio oppilaiden osaamiseen. Eri tahoilla on jo käynnistetty erilaisia epävirallisia (ja kohta kai jo virallisempiakin) hankkeita ope.fi -mallin mukaiseen oppilaiden tietotekniikan osaamistason ohjelman käynnistämiseen, jolle on jo annettu nimikin, oppilas.fi.
Case KUVK
Virtuaalikouluhankkeet kuten Keski-Uudenmaan verkkokoulu KUVKovat mahdollistaneet paikallisesti räätälöityjen täsmäkoulutusten toteuttamisen, jolloin opettajat ovat saaneet tarpeittensa mukaista koulutusta, ja he ovat voineet olla mukana suunnittelemassa koulutustarjontaa. Pääpaino koulutuksissa on ollut opettajan pedagogisissa taidoissa, teknisten taitojen harjaannuttaminen ei ole ollut ensisijaisena tavoitteena. Koulutuksiin onkin hakeutunut pääasiassa opettajia, joilla jo entuudestaan on ollut riittävät tekniset valmiudet tvt-teknologian hyödyntämiseen opetuksessa.
Arto Martikainen
6.2.2006.
|
