|
 |
Useimmilla suomalaisilla oppilaitoksilla alkaa jo olla oma sivustonsa verkossa. Näitä useimmiten koulun kotisivuiksi kutsuttuja verkkosivuja myös hyödynnetään aiempaa aktiivisemmin. Tässä artikkelissa käydään läpi joitain keskeisimpiä oppilaitosten www-sivuilta löytyviä elementtejä ja samalla myös pohditaan oppilaitoksen www-sivujen lähitulevaisuuden roolia.
Www-sivut ovat toistensa kopioita
Internetissä on varsin helppo lueskella suomalaisten koulujen www-sivuja. Mikäli et vielä ole tutustunut suomalaisen koulun www-arkitodellisuuteen, kannattaa käydä pienellä surffauslenkillä. Jokaisella kunnalla taitaa jo olla omat verkkosivunsa. Kunnan verkkosivujen alta löytyy yleensä kohta koulut/nuoret tms., josta surffailija ohjataan koulujen sivuille.
Varsin lyhyen selailun jälkeen osaat jo luetteloida suurimmasta osasta sivustoja löytyvät yhteiset tekijät. Lähes kaikilta sivuilta löytyvät seuraavat asiat:
- Koulun nimi
- Kuvia koulusta ja opiskelusta oppilaitoksessa
- Koulun yhteystiedot sijaintitietoineen
- Opettajaluettelo yhteystietoineen (nykyisin myös sähköpostiosoitteet)
- Ajankohtaistapahtumat kertova kalenteri
- Luokkien lukujärjestykset (Huom! Ongelmallinen kohta yksilön tietosuojan kannalta)
- Opetussuunnitelma
- Koulun erityiset painotukset
- Projektien ja oppilastöiden esittelyä
Jotain uutta sivuille…
On ollut ilahduttavaa huomata, että koulut ovat kuluvan vuoden aikana sisällyttäneet verkkosivuilleen yhä enemmän myös verkko-opetusta ja koulun ulkoista viestintää palvelevaa aineistoa kuten ainekohtaisia linkki- ja materiaaliluetteloja. Osa kouluista on myös lähtenyt hakemaan sivustolleen sen selkeästi muista erottavaa ilmettä - koulun omaa verkkoidentiteettiä.
Opettajien tietoteknisen osaamisen ja oppilaitosten laitekannan kohotessa verkkoaineistojen hyödyntäminen ja verkko-opetus valtaavat väistämättä paikkansa muiden perinteisempien opetusmenetelmien joukossa. Aika monissa kouluissa onkin jo rakennettu oppilaitosten omia ainekohtaisia www-sivuja, joilta saattaa tyypillisesti löytyä linkkejä aineen keskeisimpiin käyttökelpoisiin verkkoaineistoihin, mutta yhä enemmän myös opettajien itsensä laatimia tehtäviä. Lue lisää artikkelista "Oppiainekohtaiset www-sivut"
Omat kokemukseni kodin ja koulun uudentyyppisten yhteistyömuotojen kehittämishankkeissa viestittävät siitä, että huoltajat ovat aiempaa kiinnostuneempia lastensa koulunkäynnistä koulun arjen tasolla. Koulutetut huoltajat haluavat (ja myös osaavat) vaatia verorahoilleen vastinetta, ja siksi he mielestäni aivan oikeutetustikin vaativat sada tietoa siitä, mitä koulussa tehdään. Tässä tullaankin yhteen tietoverkkojen hyödyntämisen avainkysymyksistä. Oppilaitoksen kykenevät nimittäin tiedottamaan tekemisistään ja suunnitelmistaan erittäin kustannustehokkaasti ja nopeasti, mikäli www-sivut ja muu nykyteknologia valjastetaan palvelemaan oppilaitoksen tiedottamisen tarpeita. Jo pelkällä asiallisesti toteutetulla www-sivustolla päästään varsin pitkälle. Kun nälkä kuitenkin kasvaa syödessä, voidaan www-sivujen rinnalle ottaa kodin ja koulun viestintää tukevia verkkojärjestelmiä joista esimerkkinä mm. Keski-Uudenmaan verkkokoulu -hankkeessa laajasti pilotoitu Helmi-järjestelmä. Lisää kodin ja koulun uudentyyppisestä yhteydenpidosta myös artikkelissa "Verkko kodin ja koulun välisen yhteistyön tukena.
Koti- ja kouluyhdistyksellä ja vanhempainkerhoilla on pitkät ja ansiokkaat perinteet. Monet niistä ovat ottaneet uuden teknologian käyttöönsä ja terävöittäneet viestintäänsä ja samalla aktivoineet toimintaansa käyttämällä aktiivisesti omia www-sivujaan. Usein nämä sivut ovat kiinteästi yhteydessä oppilaitosten sivuihin, millä saavutetaankin kiistattomia hyötyjä.
Koulun viestinnän siirtäminen perinteisestä lippu-lappus-reppuvihosta verkkoon ei kuitenkaan ole aivan ongelmatonta. Oma kysymyksensä on nimittäin se, kuinka hyvin www-sivuilla julkaistava informaatio tavoittaa kodit. Koulun tiedotteiden tulisi tavoittaa kaikki huoltajat. Alkuvaiheessa uuden toimintamallin omaksuminen on varmasti ajoittain hankalaa sekä koulun että kodin päässä. Miten koulu muistaa siirtää kaiken ajankohtaistiedon verkkoon ja miten huoltaja muistaa käydä tarkistamassa tiedot verkosta. Edelleen jää kuitenkin ratkaistavaksi se, miten huomioidaan kodit ja huoltajat, joilla ei ole käytettävissään uusinta tietoteknologiaa?
Arto Martikainen
6.7.2006
|
